MDS

Mikä on myelodysplastinen oireyhtymä?

Myelodysplastiset oireyhtymät (MDS) kuvaavat joukkoa luuytimen häiriöitä, joita yhdistää kantasolujen vioittuminen. Kantasolut mutatoituvat, eli niiden muodostuminen häiriintyy, eivätkä ne pysty enää tehokkaasti erilaistumaan erilaisiksi verisoluiksi.  Vähitellen normaali luuydin korvautuu mutatoituneilla soluilla, ja eri verisolujen määrä verenkierrossa vähenee.

Normaalit verisolut

Kuva normaaleista verisoluista.Verisolut.fi

Normaalit verisolut, osa on korvautunut muuttuneilla verisoluilla

Kuva normaaleista ja muuntuneista verisoluista

MDS:n syyt

Uusia MDS-tapauksia todetaan Länsi-Euroopan maissa vuosittain noin 2,3–6,5 tapausta 100 000 asukasta kohden. MDS on yleisempi iäkkäämmillä henkilöillä, mutta sitä voi esiintyä kaikenikäisillä. MDS on yleisempi miehillä kuin naisilla, ja miesten osuus tautitapauksista on noin 60%.

Useimmiten luuytimessä tapahtuvien muutosten syy on tuntematon, ja tällaista tautimuotoa kutsutaan primaariseksi (de novo) MDS:ksi.

Pienellä joukolla potilaita myelodysplastinen oireyhtymä on seurausta aiemmin annetusta solunsalpaaajahoidosta tai sädehoidosta tai joskus harvoin altistumisesta kemikaaleille (esim. bentseenille). Joskus MDS:ää esiintyy lapsilla, mutta se on harvinaista. Lasten kohdalla geneettiset tekijät vaikuttavat todennäköisesti sairauden varhaiseen puhkeamiseen.

Luuytimen vajaatoiminnasta seuraa vakavia komplikaatioita ja sairauden kehittyminen akuutiksi myelooiseksi leukemiaksi on yleistä.